Tilastollinen ihme

Kyllä jokaisesta ihmisestä saa luotua tilastollisen ihmeen. Tarvitsee vain hieman miettiä minkä tilaston varjossa tuo ihminen näyttää uskomattomalta yhteensattumalta.

Omalta kohdaltani hyvät naurut sain, kun kasvatustieteen opintojen kohdalla vastaani tuli seuraavanlainen tilastotieto:

• Jos nyt en pahasti valehtele, niin muistini mukaan jos isällä on korkeakoulututkinto, on lapsella noin 11-kertainen todennäköisyys suorittaa myös korkeakoulututkinto
• Toisaalta jos lapsi tulee työväenluokkaisista oloista, on hyvin epätodennäköistä, että hän hankkii korkea-asteen koulutuksen.

Sen enempää en aio jauhaa koululaitoksen piilo-opetussuunnitelmista, saati koululaitoksen keskiluokkaisuudesta, mutta omalta osaltani minun paikkani tulisi tilastojen valossa olla jossain aivan muualla kuin yliopisto-opiskelijana.

Ja niinhän se oli tarkoituskin, sillä jo ylä-asteella vakaasti päätin, että isona minusta tulee sähköalan asiantuntija, ja hain opiskelupaikkaa ammattikoulusta. 7,9 keskiarvosta huolimatta Kainuun ammattioppilaitos kuitenkin katsoi, ettei minulla ole paljoa annettavaa Kainuun saati Suomen sähköalalle, joten en saanut opiskelupaikkaa mistään. Onnekkaiden sattumien jälkeen sain kuitenkin tietää, että minut on valittu lukioon.

Sillä tiellä olen sitten edelleen, vaikka vakaa tahtoni oli alunperin tyystin toisenlainen. Onko tämä kaikki sitten ennaltamäärättyä, en tiedä...Tilastollisena ihmeenä elämisessä on kuitenkin omat raskaat puolensa, esimerkiksi epäselväähän tässä tilanteessa on vielä kuitenkin se, mitä ihmettä sitä isona tekee? Minulle ei ole vielä ainakaan tähän päivään mennessä valjennut tuleva mahdollinen työpäikka, ammattikoulun käyneenä minulla olisi ollut selvät sävelet jo aikakausia sitten...