Testipenkki: Dovado 4GR

Päädyin mokkulatestien jälkeen Sierra Wireless:in valmistamaan USB-310 -mokkulaan, jonka toimitti DNA. Mokkulan kaveriksi päätin hankkia reitittimen, koska kotona on tarvetta myös muilla laitteilla päästä Internetin ihmemaailmaan.

Tilasin Dovadon reitittimen cdon.com:ista, koska se oli siellä halvin. Reititin saapui muutamassa päivässä Postiin, jonka jälkeen pääsin asentelemaan reititintä. Vaikka en ole monta reititintä elämäni aikana asentanut, oli Dovadon asennus hyvin yksinkertaista. Mokkula kiinni reitittimeen ja voilá, kaikki valmista (muista PIN-koodi).

Aluksi päivitin reitittimen ohjelmistoon firmwaren 5.05, joka löytyy valmistajan nettisivuilta. Tämän jälkeen lisäsin connection tracker -sivuille muutaman yleisen ip:n ja kaikki säädöt olivatkin kunnossa. Kotona reitittimessä on kiinni pöytätietokone ja Q-napin nas-asema. Lisäksi reititintä käyttää yksi läppäri sekä älypuhelimet. Olohuoneessa musiikit soi vielä Squeezeboxin kautta. Reititintä on siis testailtu useammalla eri laitteella, eikä millään laitteella ollut ongelmia toiminnassa.

Kahden viikon kokeilun aikana laskin, että reititin piti käynnistää viisi kertaa uudelleen, jotta se rupesi taas toimimaan. Reitittimen virtajohdossa on onneksi helppo on/off -kytkin, jolla virrat saa helposti pois päältä tarvittaessa. Muutoin reititin on ollut yötä päivää käytössä, eikä käytännön ongelmia ole ollut. Tässä vaiheessa kokemukset reitittimestä ovat siis hyvin positiiviset. Tulen näillä näkymin asentamaan samanlaisen viritelmän myös sukulaisille, joten käyttökokemuksia kertynee jatkossa useammasta viritelmästä.

Unohdinko vielä mainita, että Dovadon tuotetuesta saa apua myös toisella kotimaisella eli ruotsin kielellä! Tästä vähintäänkin lisäpisteet! Ai niin, myös englannin kieli toimii...

Edit. 22.11.2011

Pitkäaikaisessa käytössä olen huomannut, että reititin ei osaa käynnistää itse itseään uudelleen, vaikka nettiyhteys katkeaakin. Näin ollen reititin on sammutettava käsin aina silloin tällöin (n. kerran kahdessa viikossa).

Minulla oli myös ongelmia päästä käsiksi NAS-asemaani kotiverkon ulkopuolelta. Viaksi paljastui lopulta DNA:n into estää palvelimen käyttö mobiilinetissä. Jos siis haluat käyttää palvelinta netin kautta, suosittelen välttämään mobiilinettiä. Kotiverkossa verkko-asema toimii hyvin, mutta siihen ei pääse käsiksi kotiverkon ulkopuolelta. Tämä on selkeä haittapuoli mobiilinetissä. Tässä vaiheessa en tiedä, salliiko mikään operaattori etäkäyttöä tavallisissa liittymissä.

Kaiken kaikkiaan kohtuullisen luotettava ja toimiva reititin. Ei toimi kuin junan vessa, mutta melkein. Toisaalta, eihän VR:n junatkaan enää toimi luotettavasti...

Edit. 10.4.2012

Dovadon uusin firmware -päivitys (5.0.16 ja sittemmin 6.0.0)  näyttää viimein korjanneen verkkoyhteyden pätkimisen. Firmwaren päivityksen jälkeen minun ei ole enää tarvinnut käynnistellä reititintä uudelleen, vaan se on tarvittaessa osannut käynnistää itse itsensä (olettaen tietenkin, että yhteys on edelleen yhtä epävarma kuin ennenkin). Melkein vuoden odotus palkittiin - vihdoinkin toimiva vekotin!

Kesälukemisto & leffanurkkaus

Koska kesällä on valtavasti aikaa lukemiseen, elokuviin ja kaikkiin muihinkin mukaviin harrastuksiin, on tänä kesänä tullut nautittua monesta eri kulttuuriteoksesta. Tässä mieleenpainuvimmat sekalaisessa järjestyksessä.

Minä Ozzy -äänikirja *** (kirjana) / * (äänikirjana)

• Kohtalaisen hauska kirja, mutta ei kovin onnistunut äänikirja. Kirjan ääniefektit ja biisit aiheuttivat tahattomia naurunpyrskähdyksiä. On sitä Ozzylle ehtinyt sattua ja tapahtua. Kirjana ei kuitenkaan nouse bändikirjojen klassikon eli Dirt - Törkytehtaan tasolle.

Groening, M. Lapsuus on yhtä helvettiä sekä Työ on yhtä helvettiä. **

• Simpsonien luojan varhaisia töherryksiä. Muutamia herkkiä ja naurettavia hetkiä, osin melkoista harjoittelua. Työ on yhtä helvettiä oli parempi, mutta kumpikaan ei ollut niin hauska kuin koulu on yhtä helvettiä -teos.

The Fighter (2010) **** & The Karate Kid (2010) *

• Kesän toimintapläjäys, joista ensin mainittu on parempi. Karate eli Kungfu-kidistä jäi vain mieleen kurkipotku versio 2.0, joka tehdään tietysti voltilla taaksepäin - yllättävää eikö totta. Elokuvasta kannattaakin katsoa vain viimeiset viisi minuuttia. The Fighter -leffassa on kuitenkin enemmän juonta ja realistinen kuvaus nyrkkeilijän kivisestä tiestä maailman huipulle. Molemmat sopivat sadepäivän varalle, mutta ei kannata odottaa maailman parasta leffailtaa.

Black Swan (2010) ***

• Kolmas sadepäivien vaihtoehto on baletista kertova kaunis kasvutarina. Elokuvan pääsankaritar päättää kasvaa isoksi ja joutuu tutustumaan mm. seksiin ja päihteisiin. Mielenterveyshän siinä pettää ja lavalle astuu musta joutsen, joka sekoittaa kuviot. Noh, kyllähän tämän katsoo, mutta ihmettelen vain Oscar -palkinnon arviointikriteerejä. Ei tämä nyt oikeasti niin valtavan hyvä elokuva ole.

The Road (2010) **

• Isän ja pojan matkasta kertova elokuva maailmassa, jossa tulipalot ovat tuhonneet lähes kaiken. Elokuvassa isä ei suostu luovuttamaan vaan vie poikaansa läpi harmaan ja väkivaltaisen maailman. Ilon hetkiä matkalla ovat tietysti ruokaa täynnä olevat bunkkerit (epäuskottavaa) sekä toisia ihmisiä syövät saalistajat (tämä oli jo the walking dead -sarjakuvassa). Loppu on kuitenkin kohtuullisen onnellinen, joten kyllä tälle kaksi tähteä voi antaa, koska puolikkaita tähtiä ei jaeta.

Game of Thrones -sarja (2011) *****

• Tässä on tv-sarja, jolle todella toivon jatkoa. Vihdoinkin hyvin toteutettu keskiaikainen fantasiasarja, joka imaisee kerronnalla mukaansa. Yllättäviä juonenkäänteitä, irtopäitä ja uskottavasti toteutettuja fantasiakohtauksia. Kyllä kiitos! 

Hoffman, Abbey. Varasta tämä kirja (2007)***

• Jos kannabiksen kasvatus ja muu asosiaalinen elämäntapa kiinnostaa - kannattaa tutustua tähän kirjaan. Kesän alelaarista 3,5 euroa - ei paha hinta! Paikoin kirja on melko vintagea, mutta aikansa kuvana erittäin mielenkiintoinen. Nyt kaikki pikkuhipit ja muut kotikasvattajat, tästä suunta elämälle!

The Corner -tv-sarja *****

• Ennen "The Wire" -sarjaa kuvattu The Corner -tv-sarja kuvaa yksittäistä perhettä yksittäisen kadunkulman lähellä. Aluksi hannukarpomainen lähestymistapa yllätti, mutta kerronta toimi lopulta sujuvasti. Lisäksi pidin lopusta, jossa kerrottiin, miten kullekin henkilölle oli oikeassa elämässä käynyt. Deandre näytti vieläkin taistelevan sisäisiä pirujaan vastaan. Suosittelen!

Nicholls, David. (2011). Sinä päivänä. *****

• Ei tätä kirjaa ole turhaan kriitikot ja muut pulliaiset kehuneet. Vaikka Emma kirjassa kuoleekin (ups, juonipaljastus), on kirja varsin hyvää luettavaa. Tippa meinaa viimeisillä sivuilla vierähtää silmäkulmaan, kun ensisuudelmia ja muita hempeitä hetkiä muistellaan. Lue ennen kuin leffa pilaa tämänkin kokemuksen!

Rajasaari, Kati & Rousu, Jukka & Lipponen, Kaj. (2011). Jukka Poika. Wsoy. ****

• Ota Jah elämääsi! Eli Jukka Pojastahan on kyse, kun ääneen pääsevät hän ja kaikki tärkeimmät läheiset eli käytännössä ihmiset, jotka loivat suomi-reggaen. Jos Jukka Poika tai suomi-reggae liikuttavat maailmaasi, kannattaa lukea tämä kirja, joka kertoo hyvin alkupamahduksen. Pidin kirjan moniäänisestä kerronnasta, mutta kirjassa oli jonkin verran turhaa toistoa. Huumejuttujen sijaan kirjassa yllättävintä oli Jukka Pojan lapsuuden look - katso kuvat ja naura itsesi tärviölle!

Treme (2010) -tv-sarja *****

• Kesän viimeinen tv-sarja, johon ehdin tutustua oli Treme. Sarja kertoo New Orleansista luonnonkatastrofin jälkeen. Diggasin musiikista, henkilöhahmoista ja niin monista tutuista näyttelijöistä (mm. The Wire -porukkaa). Sarjan taustalla häärii mm. David Simon, jonka kirjaa suosittelin jo viime kesänä. Jos em. kirjailija on vielä tsekkaamatta - tiedät mitä tehdä!

Mobiili älypuhelinvedätys

Matkapuhelinoperaattori DNA pääsi yllättämään. Juuri, kun olin kehunut, että DNA:n mokkulaverkko toimii ripeästi, niin laskutus ja asiakaspalvelu taas tökkivät.

Ostin nimittäin uuden älypuhelimen Samsung Galaxy S2 (joka muuten on hyvä!), niin DNA yritti vierittää asiakaspalvelun virheen asiakkaan eli minun maksettavaksi. Kun tilasin puhelimen, tilasin myös liikkuva laajakaista -palvelun gsm-liittymääni. Näin ollen älypuhelimella surffailu netissä jää melko edulliseksi. Ilman lisäpalvelua yhden megan lataaminen maksaa jopa 1,5 euroa. Melko kallista!

Tässä tapauksessa DNA:n asiakaspalvelu kuitenkin unohti kytkeä lisäpalvelun gsm-liittymääni. Ehdin surffailla puhelimella yhden aamupäivän, jonka seurauksena liittymäni lasku singahtikin jo kolminumeroiseksi. Noin 50 megabitin surffailu tuli laskun mukaan kustantamaan noin 90 euroa. Tällä hinnalla maksaa nimittäin jo melkein kahden vuoden mobiilit nettisurffailut hitaimmalla vaihtoehdolla (3,9 e / kk).

Huvittavaa on se, että soitin samana aamupäivänä asiakaspalveluun, kun aloitin surffailun puhelimella. Asiakaspalvelu pahoitteli unohdusta ja lupasi hyvittää laskua 10 euron edestä. Kun huomasin laskuni suuruuden parin viikon jälkeen, olin jälleen yhteydessä asiakaspalveluun. Tällä kertaa asiakaspalvelu ei voinut auttaa, koska laskua ei voi kuulemma muokata, ennen kuin lopullinen lasku saapuu asiakkaalle.

Lopulta jouduin olemaan kolmannen kerran asiakaspalveluun yhteydessä, jotta laskuni olisi oikein. Asiakaspalvelun ystävällinen vastaus kuului tällä kertaa seuraavasti:

"Liittymämuutoksista lähtee aina automaattisesti vahvistus tekstiviestit, kuten liittymätyypinmuutoksesta olitkin saanut. Kun et ollut lisäpalvelun kytkemisestä sitä saanut, olisi sinun pitänyt varmistaa asiakaspalvelusta sen kytkentä ennen netti yhteyden käyttöönottoa." 

Siis sen lisäksi, ettei asiakaspalvelu näytä osaavan yhdyssanoja, on sillä vaikeuksia myös kytkeä asiakkaan tilaamat lisäpalvelut. Tällainen virhe yritetään sitten kaiken lisäksi maksattaa asiakkaalla. Jos en olisi määräaikaisessa kytkysopimuksessa kiinni, pohtisin vakavissani operaattorin vaihtoa.

Ainoa positiivinen asia koko laskutussekoilussa on se, että asiakaspalvelu lopulta hyvitti aiheettomat datasiirtomaksut. Elämä on!

Kuinka tehdä vanhasta äly(ttömyys)puhelimesta henkilökohtainen valmentaja?

Omistatko sinäkin joutilaan älypuhelimen, joka jäi sinulta ylimääräiseksi? Nyt voit helposti muokata siitä henkilökohtaisen valmentajan liikuntaan ja hankkiutua eroon ylimääräisistä kiloista.

1. Hanki sopiva puhelin!

Esimerkiksi huuto.net on pullollaan vähän käytettyjä älypuhelimia, jotka soveltuvat tähän tarkoitukseen. Esimerkiksi Nokian 5800 -puhelimia on saatavilla noin 30-50 euron hintaan (haku). Tämän lisäksi puhelimeen tarvitset muistikortin, joita esimerkiksi Deal Extremestä saa noin 20 euron hintaan (16 gb micro sdhc). Tärkeintä on, että puhelimessa on gps-toiminto. Isolle muistikortille mahtuu reilummin musiikkia, esimerkiksi maratoonia varten.

2. Hanki sopiva ohjelmisto!


Tämän jälkeen asennat puhelimeesi uuden liikuntaohjelmiston. Itse suosittelen Endomondo -nimistä ohjelmistoa jossa on mm. äänivalmennus. Vastaavia on muitakin, esim. Sports Tracker. Ohjelmistot ovat maksuttomia, mutta vaativat rekisteröitymisen. Ohjelmiston voit ladata Nokian Ovi-kaupasta tai Androidin vastaavasta kaupasta.

3. Lenkille!

Nyt olet valmis tärkeimpään eli siirtymään lenkille tai uimaan tai pyöräilemään tai... Mikä parasta, palveluissa on mahdollista vertailla kavereiden liikuntasuorituksia. Näin ollen voit esimerkiksi pestä veljesti tai siskosi juoksulenkkien määrässä, ajassa tai pituudessa.

Kokemuksia


Olen käyttänyt molempia mainittuja sovelluksia, mutta jotenkin itse pidän enemmän Endomondosta. Jos liikuntaa haluaa vielä tehostaa, Polarilta on mahdollista ostaa 70 euroa maksava sykemittari, jonka saa yhdistettyä puhelimeen. Näin saat esimerkiksi sykelukemat puhelimeen sekä liikuntapäiväkirjaasi. Molemmat palvelut näyttävät liikuntareitit kartalla, joten voit fiilistellä lenkkejä myös myöhemmin kotona tai vertailla esimerkiksi kierroslukemia.

Halvimmillaan saat siis noin 100 euron hintaan täydellisen liikuntavalmentajan, jonka avulla voit tehostaa omaa liikuntaasi. Edes Polarilta ei ole mahdollista hankkia näin halvalla GPS-, sykemittaus sekä valmennuspakettia!

Pidän mahdollisuudesta lisätä puhelimeeni muutaman podcast-jakson (ks. Enbuske), joita sitten kuuntelen lenkin aikana. Näin samassa paketissa on myös mp3-soitin, johon voi ladata musiikkia tai asiaohjelmia fiiliksestä riippuen. Melko helppoa. Vaikka puhelin särkyisi lenkin aikana, vanhoja älypuhelimia tulee jatkossakin olemaan halvalla saatavilla, joten tähän käyttöön soveltuu hieman vanhempikin malli.

Mokkulatesti Kajjjaanissa

Kajjjaanin testaukset jatkuvat, sillä tänä kesänä lomani on ennätyksellisen pitkä. Tällä kertaa vertaillaan eri mokkuloita.

Määräaikaisen Internet-sopimukseni päätyttyä olen pohtinut vaihtoehtoja Internettiin päästäkseni. Maksan tällä hetkellä Kaisanetin (ent. KPO) asiakkaana 33,27 euroa kuukaudessa kaapeliyhteydestä, jonka nopeus on 3 mb alaspäin ja 512 kpbs ylöspäin. Jos jatkaisin asiakkaana, maksaisin seuraavan kahden vuoden aikana yhteensä pyöreästi 800 euroa! Melko kallista.

Määräaikaiseen sopimukseeni sisältyi langaton reititin (DI-524), joka on lähes viikoittain vaatinut uudelleen käynnistyksen, jotta nettiyhteys on toiminut. Lisäksi kaapelimodeemi on viimeaikoina alkanut temputella, joten olen aika kyllästynyt laitteiden jatkuvaan uudelleen käynnistelyihin. Ei näin.

Koska Kajjjaanissa kiinteitä laajakaistoja ei käytännössä voi juuri kilpailuttaa, ainoaksi järkeväksi vaihtoehdoksi valikoitua mobiililaajakaista eli mokkula. Testipenkkiin valitsin sekä DNA:n että Saunalahden (toimii Elisan verkossa) liittymät. Testipaikka sijaitsee lähellä Kajaanin keskustaa, joka molempien operaattoreiden kuuluvuuskartoilla oli nopein mahdollinen alue. Nopein ja luotettavin voittakoon!

Mobiililaajakaistaliittymät

DNA:n Liikkuva laajakaista XL (täysnopeus 42M)

DNA:n 24 kuukauden määräaikaiseen mobiililaajakaistapakettiin (Liikkuva laajakaista XL) sisältyi liittymän lisäksi Nokian CS-17 -mokkula. Tilauksen jälkeen DNA:n myyjä soitti ja yritti saada minua vaihtamaan Nokian mokkulan uuteen MC545 -mokkulaan. Koska ns. dual carrier -ominaisuus ei tänne maaseudulle ole tulossa vielä pitkään aikaan, en innostunut tarjouksesta. Myyjän mukaan tämä mokkula olisi kuitenkin ollut parempi (?) ilman sen kummempia perusteluja. Nopeudeksi DNA ilmoittaa "täysnopeuden 42 megaa" (42 mbit/s).

Kokonaiskustannus DNA:n systeemillä maksaisi kahden vuoden aikana 477,60 euroa. "Paremmalla" mokkulalla kokonaiskustannus olisi 597,60 euroa.

Saunalahden Mobiililaajakaistapaketti Nopsa

Saunalahden vastaavaan pakettiin valitsin Huawein E367-mokkulan sekä Nopsa -vaihtoehdon, jonka mukaan laajakaistan maksiminopeus on jopa 15 mbit/s. Saunalahden sivuilla todellinen nopeus kerrotaan asianmukaisesti heti tarjouksen alapuolella, jottei ostaja ylläty mokkulan hitaudesta. Kuukausihinta tällä kokoonpanolla Saunalahdella oli 13,90 euroa kuukaudessa. Ainoa haittapuoli liittyi laskutukseen. Jos haluaa paperisen laskun, maksaa se euron kuukaudessa. Laskun saa kuitenkin ilmaiseksi sähköpostiosoitteeseensa. Mieltä lämmitti kuitenkin kesätarjous, jossa ensimmäiset kolme kuukautta sai puoleen hintaan. Huawein mokkulaan on mahdollista kytkeä halutessaan myös lisäantenni - tätä ominaisuutta ei DNA:n mokkulassa (Mokia CS-17) ollut.

Saunalahden tilaukseen liittyi sellainen omituisuus, että minun täytyi käydä todistamassa henkilöllisyyteni Elisa Shopit -myymälässä, vaikka tilausta tehdessäni tunnistauduin nettipankkitunnuksilla. Tietysti myymälässä myyjä oli pihalla kuin lumiukko ja 15 minuutin jahkailun jälkeen asia oli kunnossa. Ihmettelen vain tätä turvallisuusratkaisua, joka aiheuttaa vaivaa asiakkaalle...

Saunalahden tarjouksen kokonaishinnaksi muodostui (13,9 e/2)*3+(13,9 e*21)= 312,75 euroa. Hintaero DNA:n tarjoukseen oli kohtalaisen suuri (164,85 e).

Testailua

Nopeustestit tehtiin Speedtest.net:in (ST) sekä Bandwidth Place (BP) -testipalveluiden avulla. Jotta koko totuus paljastuisi, testejä tehtiin eri koneilla ja eri aikoina. Testailujen tiedoissa on merkitty ajankohta, testikone sekä tulokset. Testilaitteistosta sen verran, että testejä tehtiin sekä pöytäkoneella (Win 7) että miniläppärillä (Samsung NC10, Win XP). Huvittavinta oli myös se, että testien aikana lankaliittymä temppuili, joten välillä olin todella mokkulan varassa... Testikäyttö oli normaalia surffailua tiedon valtatiellä sekä esimerkiksi videopuheluiden soittelua Skypen avulla. Vaimo toimi myös testaajana ja totesi "ettei tämä ole sen hitaampi, kuin aikaisemminkaan". Testailua tehtiin muutaman päivän ajan siten, että joinakin päivinä nopeustestejä tehtiin vuorotellen eri mokkuloilla.

Saunalahti

Saunalahden ohjelmisto asentui noin viidessä minuutissa tietokoneelle, jonka jälkeen päästiin testaamaan. Saunalahden ohjelmistossa ärsyttävänä pidin sitä, että aina yhteyden muodostuttua nettiselaimeen avautuu Elisan/Saunalahden mainossivusto. Dna:lla tällaista pakkotoimintoa ei ollut.



DNA

Dna:n mokkula saapui muutaman päivän hitaammin Postiin. Mokkulan ohjelmisto asentui kuitenkin nopeasti ja testit pääsivät käyntiin. Käytössä oli sama läppäri kuin aikaisemminkin.


Yhteenveto

Molempien testattujen mokkuloiden nopeus yllätti. Testilukemien perusteella nopeampi oli DNA. Samaa tuki myös tunne, joka syntyi mokkuloilla surffaillessa. Operaattorien lupaukset täydestä nopeudesta ovat kuitenkin täyttä puppua, sillä 42 megan nopeuksiin päästään todennäköisesti vasta kymmenen vuoden päästä. Toimintavarmuus mokkuloissa yllätti. Nettiyhteydet toimivat aina moitteettomasti, eivätkä esimerkiksi videopuhelut pätkineet yhteyden vuoksi lainkaan.

Hintansa puolesta molemmat tarjoukset alittavat huomattavasti vanhan ja kiinteän laajakaistaliittymän hinnan. Pelkästään sopimusaikana säästöä syntyisi Saunalahden liittymällä lähes 500 euroa. Toisaalta kaapeliliittymänä saavutetut nopeudet maksaisivat jopa 37,30 euroa kuukaudessa, joka on lähes kaksinkertainen hinta mobiililiittymiin verrattuna. Kysymys kuuluukin kuka tänä päivänä edes haluaa langallisen nettiyhteyden? Mobiililaajakaistan etuna voi pitää erityisesti liikuteltavuutta - se on helppo ottaa mukaan esimerkiksi mökille.

Aihetta on vastikään tutkinut myös ECE, jonka raportin mukaan datanopeudet ovat Elisalla ja Dnalla nopeimmat. Testin mukaan DNA on aavistuksen nopeampi kuin muut. Tämä testitulos sai myös vahvistusta tässä kotitestissä.

Testailun päätyttyä huomasin kuitenkin, että DNA:n valikoimiin oli tullut uusi Sierra Wireless -mokkula (USB 310), jonka pitäisi ainakin teoriassa olla parempi valinta tulevaisuuden kannalta. Näin ollen molemmat mokkulat lähtivät operaattoreille takaisin.

Jahka saan uuden mokkulan, teen vielä vertailutestit sille.

Edit [20.6.2011]: Saunalahden matkaviestinpalveluihin on tätä nykyä tullut uusi ehto, joka kieltää nettiyhteyden jakamisen useammalle päätelaitteelle (esim. ns. tethering). Tämä on mielestäni hyvin arveluttavaa ja ainakin tällä hetkellä hyvin voimakas syy pohtia tarkasti valintaa. Aiheesta löytyy keskustelua täältä.

Edit [21.6.2011]: Testipenkkiin saatiin lopulta myös DNA:n Sierra Wireless USB-310 (käytännössä aika lailla sama kuin 309). Pakettiin kuului vielä ulkoinen antenni, jolla kuuluvuuden pitäisi parantua. Tässä vielä pikaisia lukemia sillä:

21.6.2011 klo 20:07 - P: 86 ms, D: 3,16 M, U: 1,8 M, ST
21.6.2011 klo 20:09 - P: 83 ms, D: 6,37 M, U: 1,94 M, ST
21.6.2011 klo 20:11 - P: 75 ms, D: 4,32 M, U: 1,11 M, ST.

Lopuksi USB-310 -mokkulaa kokeiltiin Dovadon valmistaman reitittimen 4GR kanssa, jonka myötä saatiin seuraavat lukemat:

21.6.2011 klo 20:53 - P: 70 ms, D: 8 M, U: 2,56 M, ST
21.6.2011 klo 20: 54 - P: 79 ms, D: 7,14 M, U: 2,68 M, ST

Mitä maksaa auton lasien tummennus Kajjjaanissa?

Kun auringon ensimmäiset säteet pääsivät taas pilkahtelemaan pilvien välistä, oli aika tummennuttaa uskollisen Toijotan ikkunat. Koska tuulilasia ja edessä olevia sivulaseja ei lain mukaan saa tummentaa, tummennutin kaikki muut lasit mahdollisimman tummiksi (ns. 5 %).

Hinnoissa oli tälläkin kertaa paljon vaihtelua. Tässäpä pikainen vertailu:

• Kainuun Autokalvo - ei vastannut tarjouspyyntöön
• Blackout L&L - 260 e
• Kama Design - 330 e (tummennus Oulussa)
• Mainospalvelu Kurkinen - 260 e
• Mainoskolmio - 230 e.

Arvata saattaa, mihin yritykseen päädyin. Hintaeroa oli suurimmillaan 100 euroa ylimääräisten bensakulujen kanssa, mikäli olisin vienyt autoni Ouluun.

Jotenkin jäin vain kummastelemaan A-Mainoksen edullisia hintoja Tuusulassa. Tummennus Tuusulassa perjantaipäivänä maksaisi vain 144 euroa. Yhtä kaikki, nyt on autossa tummennetut lasit.

Internetin ihanuus, osa 4: lasten turvaistuin

Miten on mahdollista, että Saksasta voi tilata yli 7 kilogrammaa painavan lasten turvaistuimen kotiovelle 10 euron toimituskuluilla? Suomessa ei pysty pienen pientä pakettia postittamaan alle 8,5 euroa. Ah, sinä Euroopan Unioni - tule ja mullista myös Suomen Postin eli Itellan monopoli.

Mutta nyt siis asiaan. Lasten turvaistuin tulla paukahti kahdeksassa päivässä kotiovelle Saksasta. Kiddy Guardian Pro -turvaistuin tuli maksamaan toimituskuluineen 258 euroa, mikä on mielestäni kovin vähän, jos vertaa hintaa Suomen hintoihin. Suomessa istuinta myydään noin 320 euron hintaan.

Istuin on Autoliiton testissä saanut hyvän arvosanan ja uskon siitä olevan iloa moneksi tulevaksi vuodeksi. Ks. testin tulokset tästä linkistä.

Tilasin istuimen mykiddy.de -nimisestä nettiosoitteesta, joka on Kiddyn virallinen jälleenmyyjä. Takuuasioista ei ole tietoa, mutta enpä usko takuussakaan olevan sen kummemmin ongelmia.

Ah.